Neuropsykiatrinen valmennus on ohjaukseen perustuva kuntoutusmenetelmä henkilöille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia kuten ADHD, autismi, Touretten oireyhtymä, kielellisiä erityisvaikeuksia tai oppimisvaikeuksia, mutta sitä voi käyttää myös työskenneltäessä muiden ryhmien kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa. Kaikilla valmentajillamme on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan pohjakoulutus sekä lisäksi Neuropsykiatriset valmentajat ry:n hyväksymä neuropsykiatrisen valmentajan tutkinto.

Valmennuksen tavoitteena on omien voimavarojen, vahvuuksien ja uusien käyttäytymismallien ja toimintatapojen löytäminen, minäpystyvyyden kohentaminen sekä sosiaalisten suhteiden ja arjenhallinnan tukeminen. Neuropsykiatria ei ole terapiaa, mutta ohjauksessa käytetään terapeuttisia menetelmiä. Ihmiset ovat yksilöitä, joten myös valmennus joustaa ja muotoutuu yksilöllisesti. Asiakas on toimija, jonka oma sisäinen motivaatio ja tavoitteet määrittelevät valmennuksen luonteen. Valmentaja on ammattitaidollaan mahdollistaja, joka avaa tietä asiakkaansa elämäntavoitteille.

Neuropsykiatrisiin erityisvaikeuksiin liittyy oman toiminnanohjauksen vaikeuksia, joka tarkoittaa heikentynyttä kykyä toteuttaa ja säädellä joustavasti omaa tavoitteellista toimintaa erilaisten tilanteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Toiminnanohjauksen osataitoihin kuuluvat esimerkiksi aloitteellisuus, suunnittelu- ja organisointikyky, käyttäytymisen ja tunteiden säätely tai itsetarkkailu.

Neuropsykiatrisessa valmennusprosessissa on keskeistä kartoittaa ja harjaannuttaa yksilön toiminnanohjauksen taitoja ja käytännössä valmennus eteneekin toiminnanohjauksen vaiheiden mukaisesti:

  1. Ennakoinnissa aloitekyvyllä on luonnollisesti merkitystä.  Tulevat haasteet pitää kyetä hahmottamaan tarkoituksenmukaisesti ja pystyttävä tulemaan tietoiseksi sekä itsestä että ympäristöstä. Omalla motivaatiolla on tässä suuri merkitys, koska se vaikuttaa siihen, millaisia asioita ylipäätään otetaan tarkkaavuuden piiriin. Mitä vähemmän tavoite koetaan omakohtaiseksi, sitä vaikeampaa on keskittyä ja hahmottaa realistisesti siihen liittyviä vaatimuksia.
  2. Suunnittelu toimintastrategian muodostamiseksi vaatii riittävän tilannearvion ja henkilön on kyettävä hyödyntämään aikaisemmin opittuja kokemuksia. Suunnitteluvaiheessa tarvitaan tarkkaavuuden pitkäjänteistä ylläpitämistä sekä päättely ja päätöksentekokykyä.
  3. Toiminnan määrätietoinen toteutus vaatii joustavuutta sekä erilaisten kognitiivisten toimintojen ja taitojen yhdistelyä uusien asioiden oppimista prosessin aikana.
  4. Viimeisenä vaiheena toiminnanohjauksessa on oman toiminnan arviointi ja vertaaminen alkuperäiseen tavoitteeseen. Siihen liittyy myös tehtävien loppuun saattaminen, tarkoituksenmukainen reagoiminen muutoksiin tai palautteeseen niin, että voi tarvittaessa muuttaa tai korjata omia toimintatapoja.