Trauman hoidossa on yleisesti käytössä kolmivaiheinen malli, joka alkaa vakauttamisesta ja etenee trauman käsittelyvaiheen kautta uudelleensuuntautumisvaiheeseen. Nämä kolme vaihetta eivät yleensä selkeästi seuraa toinen toistaan, vaan kulku on enemmänkin spiraalimaista.

Sekä yksittäisen tapahtuman aiheuttaman traumatisoitumisen että kompleksisen traumatisoitumisen jälkeen asiakasta autetaan erottamaan nykyhetken havainnot ja traumatapahtumaan liittyvät havainnot toisistaan. Hoidon vakauttamisvaiheessa vähennetään oireiden aiheuttamia kielteisiä tunteita antamalla oikeaa tietoa traumatisoitumisesta (= psykoedukaatio). Asiakasta autetaan löytämään nykyhetken elämään toimivampia keinoja hallita omia traumaoireitaan. Vakauttamisvaiheen tavoitteena on lisätä kykyä säädellä ja sietää omia mielensisältöjä, kuten ajatuksia, tunteita ja havaintoja. Käsittelyvaiheessa traumamuistoja käydään läpi vaiheittain. On olemassa tehokkaita trauman työstämismenetelmiä, joilla voidaan käsitellä hyvin varhaisiakin kaltoinkohteluun liittyviä traumoja. Suomessa on lukuisten psykoterapeuttien käytössä EMDR- menetelmä (eye movement desensitization and reprocessing).

Hoidon viimeisessä vaiheessa suurin osa traumamuistoista on jo käsitelty ja vaikeimmat esteet eheytymiselle ovat poistuneet. Kun menneisyyden tapahtumat alkavat pysyvästi muuttua todeksi, alkaa traumatisoitunut katsoa elämäänsä uudella tavalla. Hoitovaiheen tavoitteena on persoonallisuuden eheytyminen ja uudelleen suuntautuminen nykyhetkeen. Lisääntynyt toimintakyky ja läsnäolo nykyhetkessä avaavat ovia yllättävälläkin voimalla elämään, joka aiemmin tuntui saavuttamattomalta.

 

EMDR

EMDR on vuorovaikutteinen, standardoitu terapeutin työväline, joka yhdistetään asiakkaan hoitosuunnitelmaan. EMDR – menetelmä antaa mahdollisuuden vaikeiden kokemusten ja nykyisyyttä häiritsevien muistojen työstämiseen. Menetelmän käyttö voi merkittävästi nopeuttaa traumaattisesta tapahtumasta toipumista ja vähentää asiakkaan kokemaa stressiä menneisyyden tapahtumista. EMDR:n avulla eri aistialueille tallentuneet traumatapahtuman osaset yhdistyvät. Tyypillinen tulos onnistuneessa EMDR- hoidossa on, että asiakas voi tahdonalaisesti ajatella mennyttä traumaattista tapahtumaa omana elämäntapahtumanaan, joka on menneisyydessä.

Kontrolloidut tutkimukset onnettomuuksien, vakavien menetysten, raiskausten, sotien, luonnononnettomuuksien ja väkivallan uhreista osoittavat, että EMDR- menetelmällä voidaan nopeasti poisherkistää traumaattisia muistoja. Menetelmän avulla voidaan kognitiivisesti uudelleen strukturoida traumatapahtumia ja vähentää merkittävästi asiakkaan oireita, esim. emotionaalista stressiä, tunkeutuvia ajatuksia, takaumia ja painajaisia. EMDR on hyväksytty yhdeksi parhaiten vaikuttavaksi hoidoksi traumaperäisen stressihäiriön yhteydessä.

 

Sensomotorisen psykoterapian menetelmät

Traumatisoitunutta ihmistä vaivaa traumaperäisten sensorimotoristen reaktioiden palaaminen esimerkiksi tunkeutuvina mielikuvina, ääninä, hajuina, kehoaistimuksina, fyysisenä kipuna, turtuneisuutena ja kyvyttömyytenä säädellä autonomisen hermoston vireystilaa. Sensorimotorisen työskentelyn lähtökohtana käytetään kehollisia aistimuksia ja liikkeitä ja otetaan täten huomioon trauman fysiologiset vaikutukset. Trauman kehollinen työstäminen integroidaan emotionaaliseen ja kognitiiviseen prosessointiin ja työskentelyn tavoitteena on aina eri kokemisen tasojen integraation vahvistaminen.

Sensorimotorisessa vakauttavassa työssä voidaan oppia tunnistamaan kehon ja tunteiden välistä eroa. Traumaan liittyvät tunteet ovat usein hyvin voimakkaita ja pelottavia. Kun tunteiden sijaan keskitytään aistimuksiin, voidaan turvallisesti lisätä trauman havainnointia siedettävässä autonomisen hermoston vireystilassa. Sensorimotorinen psykoterapia yhdistää somaattisia ja kognitiivisia menetelmiä traumojen, kiintymyssuhdehäiriöiden ja kehityksellisten traumojen hoidossa. Sen teoreettinen pohja rakentuu neurotieteistä, rakenteellisen dissosiaation teoriasta ja kiintymyssuhdeteorioista.