Itseaiheutettu keskittymisvaikeus heikentää työkykyä

Työelämän nopeutuva muutos, työn siirtyminen digitaalisiin jatkuvasti päivittyviin ja vaihtuviin kanaviin ja järjestelmiin, kiire ja toistuvat keskeytykset, kaikki nämä lisäävät työn kuormittavuutta. Yhä useampi kokee myös ajoittain vaikeuksia keskittyä työssä. Jatkuva kiire ja venyminen kuormittaa ja vie veronsa.

Vuonna 2005 julkaistiin Harvard Business Review:ssa artikkeli, jossa kysyttiin ”Miksi älykkäät ihmiset suoriutuvat heikommin”. Artikkelin otsikossa viitattiin liialliseen kuormittuneisuuteen työssä. Artikkelissa tuotiin esiin tarkkaavaisuushäiriötä muistuttava käytösmalli, itseaiheutettu keskittymishäiriö (attention deficit trait, ADT).  ADT:stä kärsivä henkilö on lyhytjänteinen, hätäinen ja kärsimätön, hänen on vaikea hallita aikaa, asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen on haastavaa, muistikin voi reistailla.

Oireissa on paljon samaa kuin aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön oireistossa (ADHD), muun muassa keskittymisen vaikeudet, oman toiminnan ja käyttäytymisen ohjaamisen ja työmuistin vaikeudet. Lisäksi oirekuvaan usein kuuluu impulsiivisuus, hetken mielijohteesta toimiminen. ADHD on kehityksellinen häiriö, millä tarkoitetaan sitä, että oireisto on  jollain tavoin nähtävissä lapsuudesta lähtien, sitä pidetään myös hyvin perinnöllisenä häiriönä. ADT ei ole neuropsykiatrinen tai neurologinen sairaus, vaan enemmänkin reaktio pitkäaikaiseen ja uuvuttavaan kuormitukseen.

 

Multitasking on yhteydessä keskittymisen ja muistin vaikeuksiin

Lääketieteellisiä tutkimuksia ADT:stä ei löydy. Oireiston taustatekijöiden lähteelle päässee kuitenkin, kun ymmärretään, mitä jatkuva liiallinen kuormitus ja stressi, useiden asioiden samanaikainen tekeminen ja kiire (multitasking; moniajo, monisuorittaminen) saavat aikaan. Arvovaltaisessa Nature -tiedelehdessä (2020) kuvattiin tutkimus, miten median käyttö on yhteydessä tarkkaavaisuuden herpaantumiseen ja muistikatkoihin.

Tutkimuksessa medialla tarkoitettiin lukemista, kotitehtäviä (muu kuin lukeminen), videoiden/elokuvien/TV:n katselua, musiikin/radion/äänikirjan/muuta kuuntelua, videopelien pelaamista, tekstiviestittelyä/sosiaalisen median käyttöä/pikaviestintää/puhelimeen puhumista/videokeskustelua ja muuta tietokoneella tehtävää työskentelyä. Tutkimuksen mukaan runsas median moniajo (multasking) liittyi taipumukseen kärsiä tarkkaavaisuuden herpaantumisesta ja unohtelusta. Vastaavia havaintoja on tehty muissakin tutkimuksissa muun muassa, että runsas median samanaikaiskäyttö on yhteydessä heikentyneeseen työmuistiin ja impulsiiviseen päätöksentekoon.

Runsas median moniajo voi olla merkki pyrkimyksestä äärimmäiseen tehokkuuteen, pyrkimykseen hallita kaikkea mahdollista. Havainto ADT:n tyyppisestä oireistosta ja tutkimukset, miten runsas median moniajo on yhteydessä keskittymisen ja muistin vaikeuksiin, kertoo siitä, että liika on liikaa. Vanha sananparsi sanoo, että hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Hyviä kysymyksiä on paljon, muun muassa onko kaikki käytetty aika todella tehokasta, viekö ajankäyttö todellista tavoitetta kohti, osaammeko panna asiat tärkeysjärjestykseen.

 

Ajankäytöntaitoja voi itse kehittää

Työssä ihmisten kanssa, joilla on ADHD-oireistoon liittyen keskittymisen ja työmuistin vaikeutta, lähdetään usein liikkeelle valmennuksen keinoin, miten toiminnot saa haltuun. Jotta valmennus voi olla tuloksellista, on syytä kiinnittää huomiota siihen, että valmennettavan arki on kutakuinkin tasapainossa, keskeisiä elementtejä ovat riittävä uni ja lepo, sopiva määrä liikuntaa ja hyvä, terveellinen ravinto. Nämä ovat hyvä ohjenuora muillekin, jotta vältyttäisiin liialliselta kuormitukselta ja siihen liittyviltä haitoilta. Listaan voi lisätä oman ajankäytön taidon, mihin ja miten aikansa käyttää. Tiedätkö sinä, mihin ja miten aikasi käytät? Tunnistamalla itsellesi tyypillisiä tapoja toimia, voit tietoisemmin ohjata itseäsi kohti tasapainoista työtä ja elämänhallintaa – ja voit välttyä ylikuormittumiselta.

Asko Niemelä
Psykiatrian erikoislääkäri


Jaa sivu