Uskomalla itseesi voit luoda pohjan onnistumisille

Minäpystyvyyden kokemukset luovat pohjan motivaatiolle 

Minäpystyvyys ei ole uusi käsite, vaan siitä on puhunut muun muassa psykologi Albert Bandura kehittämässään sosio-kognitiivisessa teoriassa jo vuodesta 1977 alkaen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että alhainen minäpystyvyys ja jatkuva oman osaamisen ja kykyjen väheksyminen voi olla toiminnallemme haitallista ja alentaa työskentelymotivaatiota ja vaikuttaa oman toiminnan säätelyyn esimerkiksi vähentämällä aktiivista oman toiminnan tarkkailua työskentelyn aikana. Lisäksi vähäinen usko omiin kykyihin on joissain tutkimuksissa yhdistetty vaikuttavan negatiivisesti joihinkin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten yleiseen tyytyväisyyteen sekä tunnekokemuksiin.

Parhaimmillaan minäpystyvyyden kokemukset, luovat siis pohjan kaikelle toiminnalle, motivaatiolle, hyvinvoinnille sekä monipuoliselle itsesäätelylle, josta kirjoitimme blogissamme aiemmin täällä. Tästä syystä aktiivinen minäpystyvyyden käsityksiin vaikuttaminen ja näiden käsitysten tukeminen on tärkeää meille jokaiselle.

Opi vaikuttamaan omiin minäpystyvyyden kokemuksiin

Toisin kuin yleensä luullaan, minäpystyvyyden kokemuksiin voidaan myös aktiivisesti vaikuttaa.

Jos siis törmäät tilanteeseen, jossa joko sinä tai joku lähellä oleva henkilö tarvitsee tukea nähdäkseen oman potentiaalinsa, niin kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin.

1. Minäpystyvyyden kokemuksen kehittäminen vaatii, että tunnistat onnistumisesi. Eli sen sijaa, että pohdit ainoastaan, miksi et pysty, niin siirrä huomio mahdollisuuksiin ja niihin syihin, jotka puhuvat onnistumisesi puolesta. Mieti esimerkiksi aiempia tilanteita, jotka pistivät sinut ponnistelemaan ja joista selvisit. Mikä auttoi sinua onnistumaan näissä tilanteissa?
2. Minäpystyvyyden muodostumisen kannalta voi myös olla hyödyllistä nähdä onnistumisia toisissa. Kun esimerkiksi kiinnität huomiota toisten onnistumisiin, niin saat malleja siitä, kuinka erilaisista tilanteista voi selvitä. Kun huomaa toisen onnistuvan, niin myös usko siihen, että tilanteista selviäminen on mahdollista, kasvaa.
3. Jos ihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että heillä on menestymiseen tarvittavat edellytykset, he ponnistelevat enemmän ja ovat sitkeämpiä kuin jos he epäilevät itseään ja vatvovat henkilökohtaisia puutteita ongelmien sattuessa. Siksi jokainen meistä tarvitsee myös ihmisiä, jotka auttavat meitä tunnistamaan omat vahvuutemme. Nämä tärkeät henkilöt eivät ainoastaan auta meitä uskomaan omiin kykyihimme vaan myös pyrkivät aktiivisesti järjestämään toimintaa sillä tavoin, että onnistumisen kokemukset mahdollistuvat.
4. Minäpystyvyyden kokemusten tukemisen näkökulmasta on myös tärkeää pystyä käsittelemään ne tunteet, mitä nämä erilaiset käsitykset itsestämme ja eteen tulevat tilanteet meissä herättävät. Jokainen varmasti joskus joutuu tilanteisiin, joissa usko omaan tekemiseen on koetuksella. Näissä tilanteissa on tärkeää tarttua näihin tuntemuksiin, tunnistaa ne ja pyrkiä myös säätelemään tunteitaan siten, että saat negatiiviset tunnetilat hallintaan, jolloin ne eivät myöskään pääse liiaksi vaikuttamaan arviointikykyysi. 
5. Panosta myös positiiviseen minäpuheeseen. Puhu itsellesi tai johdata toisia puhumaan itselleen myönteisesti. Näin opimme pikkuhiljaa näkemään toiminnassamme myös paljon hyvää jatkuvan itsekritiikin sijaan.
6. Opettele näkemään virheet ja epäonnistumiset mahdollisuuksina oppia jotain uutta, ei asioina, jotka luovat jatkossa esteitä toiminnallesi.

Kaiken kaikkiaan omaa tai toisten minäpystyvyyden kokemusten tukemisen näkökulmasta tärkeää on siis tunnistaa ne hetket jolloin ajaudutaan tilanteeseen, jossa usko itseemme ja kykyihimme on koetuksella. Tämä on mahdollisuus lähteä rakentamaan luottamusta omaan osaamiseen ja tekemiseen uudelleen. Kun tilanne on tunnistettu, voidaan ottaa käyttöön muun muassa yllä kuvattuja tapoja minäpystyvyyden tukemiseksi.

Mikäli aihe ja sen taustat kiinnostaa, niin alla olevan listan kautta voitte käydä tutustumassa minäpystyvyyden käsitteeseen ja siihen kuinka nämä ovat kytköksissä muun muassa itsesäätelytaitoihimme ja oppimiseen.

Kirjoittaja:
Marika Koivuniemi
Oppimisen ja työelämäkehittämisen asiantuntija
Valmentaja, kouluttaja, tutkija

Lukuvinkkejä:

Bandura, A. (1999). A social cognitive theory of personality. In L. Pervin & O. John (Eds.), 

Handbook of personality (2nd ed., pp. 154–196). New York, NY: Guilford Publications.

Zimmerman, B. (1989). A social cognitive view of self-regulate academic learning. Journal 

of Educational Psychology, 81, 329–339.

Zimmerman, B. (2002). Becoming a self-regulated learner: An overview. Theory Into 

Practice, 41(2), 64–70