Arviointi työllistymisen tukena – kohti järjestelmällistä ja vuorovaikutteista prosessia
Työllistymistä tukevien toimenpiteiden arvioinnin tulisi olla järjestelmällistä, läpinäkyvää ja vuorovaikutteista. Havainnointi on keskeinen työkalu kuntoutusprosessin jäsentämiseksi, mutta liian usein arvokkaat havainnot jäävät hyödyntämättä tai dokumentaatio unohtuu pöytälaatikkoon tai mappien uumeniin. Miten voisimme varmistaa, että arviointi palvelee sekä asiakasta että ammattilaista parhaalla mahdollisella tavalla?
Miksi arviointi jää vajaaksi?
Arviointiprosessin järjestelmällinen toteutus voi tuntua haasteelliselta monista eri syistä. Se saatetaan kokea työlääksi, tarpeettomaksi tai jopa asiakasta lannistavaksi. Ilman koko organisaation sitoutumista ja ymmärrystä arvioinnin hyödyistä se jää helposti pinnalliseksi, eikä sen tuloksia hyödynnetä jatkoprosessissa. Arviointi ei ole pelkkä muodollisuus tai rutiini, vaan sen tarkoituksena on auttaa asiakasta etenemään kohti omia tavoitteitaan.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että arviointiprosessin tavoitteet lähtevät asiakkaan omista pyrkimyksistä. Kysymys ei ole pelkästään vahvuuksien ja haasteiden tunnistamisesta, vaan siitä, millaisia valmiuksia tarvitaan, jotta toiveet ja tavoitteet voisivat toteutua. Jos asiakas ei vielä ole valmis miettimään tulevaisuuttaan, arviointikin lienee ennen aikaista.
Arviointi reflektion välineenä
Arviointi ei ole pelkästään menneisyyden tai nykyhetken tarkastelua, vaan ennen kaikkea kartta tulevaisuuteen. Tavoitteet ja arviointi kulkevat käsi kädessä. Åkerblad ja Haapakoski (2023) puhuvat tavoitteellisesta toivosta: kyse ei ole vain päämäärien asettamisesta, vaan muutoksen mahdollisuuden näkemisestä. Arviointiprosessin tulisi tarjota asiakkaalle turvallinen tila pohtia omia haaveitaan ja toiveitaan, saada rohkaisua ja vahvistusta. Arviointi on parhaimmillaan voimavarakeskeinen ja realistinen työkalu, joka auttaa hahmottamaan keinoja edetä eteenpäin.
Realistinen ja tasavertainen vuorovaikutus
Toimintakykyyn liittyviä haasteitakaan ei kannata ohittaa. Liiallinen varovaisuus tai ylisuojeleva lähestymistapa voi lopulta olla asiakkaalle haitallista. Positiivinen palaute on tärkeää, mutta sen tulisi perustua realistiseen arvioon asiakkaan tilanteesta ja mahdollisuuksista. Pelkkä viihtyvyys ei voi olla kuntoutuksen itseisarvo. Mukava ilmapiiri ja turvallinen aloitusvaihe ovat tärkeitä, mutta työllistymistä tukevien palveluiden ensisijainen tarkoitus on auttaa asiakasta löytämään oma polkunsa ja kehittämään tarvittavia taitoja. Jos toimintakyvyn rajoitteet tulevat ilmi vasta työelämään siirtymisen jälkeen, pettymys voi olla suuri sekä asiakkaalle että työnantajalle. Kannustava, mutta realistinen vuorovaikutus auttaa asiakasta hyödyntämään omia voimavarojaan ja kehittämään niitä taitoja, joita hän tarvitsee tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Åkerblad L & Haapakoski K (2023) Toivon ja toiveikkuuden prosessit ammatillisessa kuntoutuksessa. Kuntoutus 46(2): 33–45
Jaa sivu
Tarinat
Taustasyiden tunnistaminen osaksi tavoitteellista työhön kuntoutumista
Työelämässä vaaditaan yhä enemmän aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta. Kasvava itsekontrollin tarve kuormittaa, jolloin lisääntynyt stressi voi pahimmillaan johtaa emotionaaliseen uupumukseen. Työuupumuksen taustasyinä voi olla esimerkiksi erilaisia säätelyn, hahmottamisen tai oman toiminnan ohjauksen haasteita. Nämä tekijät voivat kuitenkin jäädä tunnistamatta ja työkykyä korjaavat ratkaisutkin kohdistua ensisijaisesti niistä johtuviin oireisiin. Olemme varmoja, että taustasyiden tunnistaminen on keskeinen osa tavoitteellista työhön kuntoutumista. Aidossa toimintaympäristössä on luontevinta havainnoida ja harjaannuttaa systemaattisesti näitä työssä selviytymiseen liittyviä valmiuksia.
Havaintoja työkyvyn tukemisesta
Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnassa on paraikaa menossa historiallinen muutos, kun palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle. Myös työllisyyspalveluissa on meneillään merkittävä muutos, kun työvoimapalvelut siirtyvät TE-toimistoilta kunnille vuoden 2025 alussa. Nykyiset työvoima- ja elinkeinotoimistot jäävät tällöin historiaan. Muutosta perustellaan muun muassa siten, että TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, on paremmat mahdollisuudet tukea nopeamman työllistymisen tavoitetta.
Uskomalla itseesi voit luoda pohjan onnistumisille
En jaksa. En pysty. En osaa.
Nämä fraasit ovat varmasti useimmille tuttuja. Näitä fraaseja viljellessämme koemme usein olevamme tilanteessa, josta eteenpäin meneminen ja selviäminen saattaa tuntua lähes mahdottomalta ajatukselta.
Näiden tunteiden ja ajatusten ilmeneminen ovat tärkeä viesti meille jokaiselle omasta tilanteestamme. Nämä tilanteet viestivät, että olemme jonkin haasteen edessä ja tilanteesta selviäminen voi edellyttää monenlaisia toimia.
Usein kuitenkin jämähdämme rypemään näissä tunteissa. Maalaamme ajatuksissamme kuvia epäonnistumisista ja kuvittelemme tilanteet pahimmillaan. Näissä tilanteissa minäpystyvyyden kokemuksemme, eli usko itseemme, osaamiseemme ja kykyihimme, on vähäinen.
Itsesäätelytaidot auttavat selviytymään erilaisista arjen haasteista
Jokainen meistä törmää joskus tilanteisiin, kun joudumme erilaisten haasteiden eteen. Yhdessä hetkessä voi olla haastavaa keskittyä tekemiseen, toisessa tilanteessa itse tilanne saa meissä aikaan niin vahvoja tunteita, että meidän on vaikea hallita niitä. Joskus edessä oleva haaste voi olla uusi opeteltava asia, uuden teknologian käyttöönotto tai vaikkapa meille jokaiselle tutuksi tulleen koronan aiheuttamat arjen muutokset, joiden kanssa on pitänyt opetella elämään ja toimimaan.
Kaikissa näissä tilanteissa, tarvitaan sopeutumiskykyä. Tarvitaan kykyä tunnistaa, mitä tilanteissa tapahtuu, miten ne vaikuttavat toimintaamme ja miten voisimme omalla toiminnallamme helpottaa oloamme kyseisissä tilanteissa ja selviytyä eteen tulevista haasteista. Tarvitaan siis itsesäätelytaitoja.
Itseaiheutettu keskittymisvaikeus heikentää työkykyä
Työelämän nopeutuva muutos, työn siirtyminen digitaalisiin jatkuvasti päivittyviin ja vaihtuviin kanaviin ja järjestelmiin, kiire ja toistuvat keskeytykset, kaikki nämä lisäävät työn kuormittavuutta. Yhä useampi kokee myös ajoittain vaikeuksia keskittyä työssä. Jatkuva kiire ja venyminen kuormittaa ja vie veronsa.
Uudistus näköalattomassa maailmantilanteessa vaatii rohkeutta
Uudistuminen on aina välillä ajankohtaista ja tarpeellista. Se on muuttumista ja kasvamista kehittymistä ja luovuutta unohtamatta. Muutos on puolestaan prosessi, jossa jokin muuttuu tai muutetaan toisenlaiseksi kuin se on aikaisemmin ollut. Parhaimmillaan uudistuminen ja muutos on ennalta suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa.